Olen 25-vuotias opiskelija. Tykkään dokata vähän liiankin usein ja liian suuria määriä. Dokaamisen jälkeen kärsin pari päivää mässäilykrapulaa. Blogi auttaa minua ehkä havainnoimaan enemmän ulkopuolisen silmin, miltä paska elämäntyylini näyttää tällä hetkellä.

Viimeksi aloin läskistymään noin vuonna 2008. Sitä ennen olin jojoillut pienen ikäni painon kanssa, pikkulapsena olin hoikka ja harrastin aktiivisesti eri liikuntamuotoja, neljännellä luokalla jostain syystä lihosin hieman tukevaksi hetken ajaksi mutta jo kuudennella luokalla olin taas normaalipainoinen. yläasteella olin todella hoikka (vahingossa. En ilmeisesti ehtiny syömään koska olin niin paljon poissa kotoa kavereiden kanssa. Paras ystäväni asui 3,5km päässä ja kävin hänen luonaan mekein päivittäin kävellen tai fillarilla).

Yläasteen jälkeen muutamien vuosien ajan olin taas tukeva, koska olin alkanut dokaamaan enemmän ja liikkumaan vähemmän. Varmaan söinkin aikalailla mitä huvitti. Sitten laihdutin ensimmäistä kertaa tarkoituksella ylimääräiset pois, noin 17kg lähti hujahtaen ihan parissa kuukaudessa. En kylläkään osannut yhtään arvostaa laihempaa kroppaani koska elämäni oli aika hektistä ja olin niin nuori vielä, heikko itsetunto jne. Sitten lihosin taas huomaamattani. Huomasin olevani taas lihava, liian myöhään.

No tottakai olin lihonnut. opiskelin silloin pikkupaikassa, missä olin eristyksissä isoista kaupungeista ja kalliista ravintoloista. Tuli varmaan 2-3 kertaa viikossa oltua koulukavereilla illanistujaisissa halvan viinan bileissä ja kotonakin alkoi tissuttelu silloin tällöin, saatoin juoda sikspäkin kaljaa huvikseen ihan tavallisena koti-iltana. Tissuttelusta tai dokaamisesta muutenkin johtuen aloin kaipaamaan hiilaripitoista ja rasvaista mässäiltävää, eikä yhtään huvittanut liikkua. Makasin silloin muistaakseni aika paljon koneen äärellä ja valvoin öisin myöhään. Kyllähän mä vähän yritin liikkua, kaverin kanssa kävelytin koiraa ja jotain tosi kämästä tallustelua epäsäännöllisesti. Uimassa sitten kesällä, jopa vähän juoksin ja fillaroinkin. Mutta eihän tuollainenkaan liikunta auta mitään jos juo jotain 3000 kcl illan aikana oluiden muodossa ja sitten vielä syö jotain pakastepizzoja krapulassa.

Muutinpa sitten sieltä pikkupaikasta isompaan kaupunkiin ja jotenkin heti hyötyliikuntaa alkoi löytymään. Asun 3km päästä keskustasta ja pyöräilin 3-4 kertaa viikossa edestakaisin keskustaan. Talvella kävelin matkan yhtä usein.

Päälle vuosi sitten aloin erikseen käymään vielä lenkillä Silloin oli talvi ja aloitin aika lyhyillä lenkeillä (minulle ne olivat pitkiä silloin) ja joka kerta kasvatin vähän sitä matkaa minkä kuljin. Kesällä aloin hölkkäämään uudelleen.

Lopulta kävin huvikseni 3-4 x viikossa 8km matkan kävely+hölkkäysmieningillä ja sen lisäksi vielä normaalit kulkemiset pyörällä kavereiden luo kahville jne. Aloin tuntea itseni ihan uheilulliseksi :)

Joku vuosi sitten muutin myös ruokailutapojani. Olin pari kk juomatta ja vähensin sen jälkeen juomiskertoja. Koulussa saa hyvän aterian, missä lisään lautaselle aina enemmän salaattia kuin ruokaa. Aloin katsomaan mistä saan kuidut ja vitamiinit, proteiinit. Huomasin että vaalea jauho on ihan turhaa kamaa. Aika vähän nykyään syön hiilihydraattipommeja, yleensä teen ruoan ilman perunaa tai riisiä. Kasviksia ja lihaa. Välipalaksi olen syönyt rahkaa ja ananasta.

Nyt kun minulla alkoi kesäloma niin on mennyt ihan ranttaliksi koko touhu perkele! Joo, alussa kävin juoksemassa pururadalla kun se suli. Kävelin ja juoksin vuorotellen muutamia kertoja kunnes kuukausi sitten sain juostua 8km putkeen pysähtymättä. Olen käynyt uimassa, fillarilla asioin edelleen paikoissa ja kävelen.

Nyt huomasin että olen taas kuukauden ajan juonut varmaan miljoona kertaa kunnon kännejä ja en ole yhtään käynyt juoksemassa. Olen syöny aika helvetin monta pizzaa ja makaroonia ja kaikkea ihmeellistä. Laihtumiseni (Olen edelleen lievästi ylipainoinen) on pysähtynyt ja ilmeisesti kääntänyt suuntaa lihomiseen.

Tää ei kyllä nyt käy yhtään päinsä. Urheilu on ihanaa ja kun olen syönyt terveellisesti, oloni ja varsinkin psyykeeni on ollut mainio. Darrassa kärsin peloista ja yleensä henkinen darra kestää vähintään kolme päivää, vaikken mitään erityistä mokailekkaan. Tämä johtuu varmasti siitä että kärsin paniikkihäiriöstä. Tämä on toinen syy lihomisen lisäksi, miksi tämä teineily täytyy hillitä.

Ainiin, tavoitteeni on siis syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Aion harrastaa juoksua koska se on hyvä rasvanpolttaja. Pyöräilen, uin, vesijuoksen, kävelen. Tässä ei olekaan mitään ongelmaa, kunhan en vain juo niin usein. Myöskin darrasyöminen on lopetettava, nyyh :,( Oluet on vaihdettava useimmiten punkkuun ja valkkariin. Sitten kun ylimääräinen rasva on palanut pois, aion alkaa kasvattaa vähän lihasmassaa (kohtuuden nimissä).

Tulen olemaan todella pettynyt itseeni kun ekoja kertoja joudun tänne kirjoittelemaan juomiani ja syömiäni määriä kun hilluminen alkaa. Mutta mä tunnen itseni niin hyvin että tarvitsen sellaisen herätyksen, että joudun vieläpä semijulkisesti kertomaan tuon kaiken ja katsomaan listaa silmästä silmään. Ehkä siinä vaiheessa joku järki kolahtaa.

Ai niin.. Ja olen nainen.